Tänään aiheena AGILITY
Heipä vaan
Meillä on Maltin kanssa rakas yhteinen harrastus, agility. Agilityä harrastavat meidän koirista kaikki paitsi Siru ja Kirppu, mutta Maltti treenaa säännöllisesti, samoin Emma ja Penni näin kesäkaudella. Olemme jäseninä TYKHAssa ja hyvin tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan, terveisiä vaan!
Maltti on aloittanut agikoiran uraansa noin vuoden ikäisenä. Tuolloin aktiivisemmin tokoilimme, mutta siinä tokohypyn opettamisen ohessa tuli läpikäytyä muitakin esteitä. Kun saimme Oulun koirakoululta kouluttajan, järjestimme 2015 ja 2016 kesällä agilitykurssit Ruukin kennelseuran nimissä. Siitä se vähin erin lähti sitten.
Viikottaiset treenit meillä oli talvella lähestulkoon ja nyt keväällä liityimme sitten Tykhan treeniporukkaan virallisesti. Oppia on tullut kasapäin. Seurailen aktiivisesti myös One Mind Dogsin sivustoja ja sieltä myös tietoa tulee mahdottomasti.
Tavoitteistamme sen verran, että olemme jo ylittäneet itsemme osallistumalla epiksiin kaksi kertaa mölliradoille tänä kesänä. Minulla ei ole vähäisintäkään kilpailuhenkeä ollut, mutta agility on lajina melko sanoisinko kisapainotteinen laji, joten siellä me kaahailtiin. Ensimmäisistä kisoista tuli 2. sija ja toisista 3. sija, eli ylitimme kyllä itsemme. Mutta nyt on perhosia mahanpohjassa. Lokakuun 3. päivä on nimittäin Raahessa RKK:n järjestämät epikset ja sinne meinasimme suunnistaa, miettien josko jo kisaavienkin rataa kokeiltaisiin mölliradan lisäksi mennä.
Olemme nyt sellaisessa vaiheessa, että kontaktit eivät ole vielä lähestulkoonkaan valmiit. Olemme treenanneet 2on2off-kontaktit. Edelleen joudun pysähtymään alastulokontaktin kohdalla merkiksi, että tähän piti jäädä. Sen jälkeen parhaillaan pääsen jatkamaan matkaa ja voin vapauttaa koiran seuraavalle esteelle. Etupäässä jännitän kisatilanteessa sitä, maltanko tehdä samalla tavalla kun kello käy, vai tuleeko lipsuttua, mitä en kyllä haluaisi. Kepit meillä on myös vielä työnalla siten, että ohjaaminen vasemmalta puolelta ei onnistu oikein hyvin. Oikealta pujottelu sujuu jo rytmikkäästi ja minuun vilkuilematta. Voi elämä, uskalletaankohan me?
Meillä on Maltin kanssa rakas yhteinen harrastus, agility. Agilityä harrastavat meidän koirista kaikki paitsi Siru ja Kirppu, mutta Maltti treenaa säännöllisesti, samoin Emma ja Penni näin kesäkaudella. Olemme jäseninä TYKHAssa ja hyvin tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan, terveisiä vaan!
Maltti on aloittanut agikoiran uraansa noin vuoden ikäisenä. Tuolloin aktiivisemmin tokoilimme, mutta siinä tokohypyn opettamisen ohessa tuli läpikäytyä muitakin esteitä. Kun saimme Oulun koirakoululta kouluttajan, järjestimme 2015 ja 2016 kesällä agilitykurssit Ruukin kennelseuran nimissä. Siitä se vähin erin lähti sitten.
 |
| Epikset Raahe 8/2016 Photo: Minttu Kalliokulju |
Viikottaiset treenit meillä oli talvella lähestulkoon ja nyt keväällä liityimme sitten Tykhan treeniporukkaan virallisesti. Oppia on tullut kasapäin. Seurailen aktiivisesti myös One Mind Dogsin sivustoja ja sieltä myös tietoa tulee mahdottomasti.
Raahe 8/2016 photo: Minttu Kalliokulju
Olemme nyt sellaisessa vaiheessa, että kontaktit eivät ole vielä lähestulkoonkaan valmiit. Olemme treenanneet 2on2off-kontaktit. Edelleen joudun pysähtymään alastulokontaktin kohdalla merkiksi, että tähän piti jäädä. Sen jälkeen parhaillaan pääsen jatkamaan matkaa ja voin vapauttaa koiran seuraavalle esteelle. Etupäässä jännitän kisatilanteessa sitä, maltanko tehdä samalla tavalla kun kello käy, vai tuleeko lipsuttua, mitä en kyllä haluaisi. Kepit meillä on myös vielä työnalla siten, että ohjaaminen vasemmalta puolelta ei onnistu oikein hyvin. Oikealta pujottelu sujuu jo rytmikkäästi ja minuun vilkuilematta. Voi elämä, uskalletaankohan me?
 |
| Ekat epikset takana. Photo: Jarkko |
Kommentit
Lähetä kommentti